Säännöllisen liikunnan vaikutukset sydänsairauksien ehkäisyssä

Tee liikunnasta päivittäinen tapa, sillä säännöllisen liikunnan vaikutukset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ehkäisyssä ovat merkittäviä.

Liikunta ja hyvinvointi liittyvät yhteen

Aikuinen suomalainen istuu noin 7–8 tuntia päivässä. Istumisen vastapainoksi päiviin tarvitaan liikettä ja liikuntaa. Säännöllinen liikunta on hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin monipuoliset ruokatottumukset ja riittävä nukkuminen.

Liikunnan myönteiset vaikutukset ja suoranaiset terveyshyödyt ovat kiistattomat. Liikunta kohottaa kuntoa, ylläpitää toimintakykyä, parantaa vireyttä ja mielialaa, edistää stressinhallintaa ja auttaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta ja terveys käyvät siis käsi kädessä.

Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Liikuntasuositukset kertovat, kuinka paljon liikuntaa tulisi viikoittain harrastaa, jotta se ylläpitäisi tai edistäisi terveyttä. Lapsille, nuorille, aikuisille ja yli 65-vuotiaille on omat suosituksensa.

Tunnetko liikuntasuositukset – paljonko pitäisi liikkua viikossa?

Aikuisen tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 75 minuuttia viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa. Aikuisista vain noin neljännes liikkuu suositusten mukaisesti.

Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus

Säännöllinen ja riittävä liikunta auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia, sillä se vaikuttaa myönteisesti moniin näiden sairauksien riskitekijöihin. Säännöllinen liikunta:

● alentaa kohonnutta verenpainetta
● nostaa veren hyvää HDL-kolesterolipitoisuutta
● laskee veren huonoa LDL-kolesterolipitoisuutta
● laskee veren triglyseridipitoisuutta
● parantaa insuliiniherkkyyttä ja sokeriaineenvaihduntaa
● hillitsee elimistön matala-asteista tulehdusta
● auttaa painonhallinnassa

Säännöllisellä ja kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa pienentävästä vaikutuksesta. Myös lihasvoimaharjoittelulla, on suotuisia vaikutuksia useisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Paljon liikkuvilla on tutkimusten mukaan alhaisempi verenpaine kuin vähän liikkuvilla ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta. Jos verenpaine on jo lievästi tai kohtalaisesti koholla, reipas puolen tunnin kävelylenkki viitenä päivänä viikossa säännöllisesti toteutettuna voi auttaa verenpaineen hallinnassa.

Liikunnan vaikutukset hyvinvointiin kestävät pitkään

Liikunnan myönteiset vaikutukset elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan alkavat jo liikuntasuorituksen aikana, mutta säilyvät vain noin kaksi vuorokautta riippuen liikunnan kestosta ja tehosta. Siksi parhaan terveyshyödyn saa, kun liikunta on päivittäinen tai lähes päivittäinen tapa.

Liikkuminen edistää monin tavoin myös mielen hyvinvointia. Säännöllinen liikunta vahvistaa hermostoa ja aivojen toimintaa, parantaen muistia ja mielialaa. Liikkumisen vaikutukset ilmenevät usein yksilöllisinä koettuina muutoksina, esimerkiksi virkistymisenä, jaksamisen parantumisena, kognitiivisten toimintojen parantumisena, mielihyvän kokemuksina sekä myönteisinä elämyksinä ja tuntemuksina.

Luonnossa liikkumisella ja jo pelkällä luonnossa oleskelulla on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Päivittäistä liikuntasaldoa voi kerryttää pitemmissä tai lyhyemmissä pätkissä. Esimerkiksi kolme 10 minuutin kävelylenkkiä tekee yhteensä jo puoli tuntia liikuntaa. Keho tykkää lisäksi liikkeestä, jota kertyy päivän mittaan lähes huomaamatta arkisissa askareissa. Lue lisää arkiliikunnasta.

Lähteet:

1 Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Terveyskirjasto (viitattu 28.3.2023)

2 Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016 (viitattu 28.3.2023)

3 Liikunnan terveyshyödyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (viitattu 28.3.2023)

4 Liikunta ja mielen hyvinvointi – UKK-instituutti (viitattu 21.3.2024)