Arkiliikunta tukee terveyttä

Arkiliikunta tukee terveyttä

Kaikki paikallaanoloa tauottava tekeminen on hyvinvoinnille arvokasta. Arkista hyöty- ja terveysliikuntaa voi toteuttaa pienissä pätkissä muiden askareiden ohessa.

Arkiliikuntakin on liikuntaa – ja hyvää sellaista

Liikunta edistää monin tavoin sekä kehon että mielen hyvinvointia. Yhdessä terveyttä edistävien ruokatottumusten ja riittävän unen kanssa se auttaa ehkäisemään myös sydän- ja verisuonisairauksia. Tärkeintä on liikkumisen säännöllisyys, sillä liikunnan hyvää tekeviä vaikutuksia ei voi varastoida.

Aina ei ole aikaa tai mahdollisuutta tehdä liikunnasta säännöllistä harrastusta. Siksi kannattaa muistaa myös arkinen hyötyliikunta. Arkiliikunnalla tarkoitetaan päivittäistä liikkumista, joka ei ole varsinaista liikunnan harrastamista. Muun liikunnan tavoin myös arkinen hyötyliikunta kohottaa kuntoa, ylläpitää toimintakykyä ja auttaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Arki tarjoaa paljon mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Esimerkiksi pihatyöt, puuhailu kasvimaalla, työmatkaliikkuminen, kodin siivous, touhut lasten tai lemmikin kanssa tai vaikkapa venyttely televisiota katsellessa ovat erinomaisia arkiliikkumisen muotoja.

Aerobinen ja anaerobinen liikunta

Kaikenlainen säännöllinen liikunta, oli se sitten harrastukseen liittyvää tai tavallista arkiliikuntaa, jossa hengästyy ja syke nousee, on aerobista liikuntaa. Siinä lihasten hapen tarve ei ylitä hapen saantia. Aerobinen liikunta kohottaa hapenkulutusta ja parantaa kehon kykyä käyttää happea tehokkaasti.

Kun liikunta tapahtuu niin kovalla teholla, että hengitys- ja verenkiertoelimistö ei kykene huoltamaan lihasten hapentarvetta, lihakset alkavat työskennellä anaerobisesti. Tätä ei voi jatkaa kovin pitkään, sillä aineenvaihduntamme alkaa tuottaa lihaksiin maitohappoa, mikä heikentää lihasten kykyä supistua ja voi myös tuntua kipuna. Anaerobinen liikunta auttaa kehittämään lihasvoimaa ja lihasten kestävyyttä nopeissa ja räjähtävissä liikkeissä.

Aerobisen terveysliikunnan hyödyt

Aerobinen liikunta vahvistaa sydäntä ja keuhkoja parantaen hapen virtausta elimistössä. Se voi alentaa verenpainetta, parantaa verenkiertoa ja vähentää riskiä kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.

Aerobinen liikunta auttaa myös hallitsemaan painoa, parantaa unen laatua, vähentää stressiä ja ahdistusta sekä parantaa mielialaa vapauttamalla endorfiineja, joista puhutaan usein ”onnellisuushormoneina”. Aerobinen liikunta myös vahvistaa lihaksia ja parantaa kehon yleistä kuntoa, mikä tekee siitä tehokkaan tapa ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia.

Tee arkiliikunnasta luonteva osa päivittäisiä rutiineja

Terveysliikuntasuosituksen mukainen liikkuminen vie viikon kokonaisajasta vain muutamia tunteja. Oleellista on, miten liikkumisen saisi nivottua luontevaksi osaksi myös tavallisia arkisia tottumuksia. Aikuinen suomalainen istuu tai makaa keskimäärin 8–9 tuntia valveillaoloajastaan. Kaikki istumista ja muuta paikallaan oloa tauottava tekeminen on arvokasta hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Arkinen hyötyliikunta ei vaadi erityisiä varusteita tai harrastuspaikkoja, vaan sitä voi toteuttaa pienissä pätkissä päivittäisten askareiden ohessa. Kaikenlainen liikunta on hyödyllistä, eikä keholle ole väliä sillä, liikutko trikoissa kuntosalilla vai imuroitko kotia arkivaatteissa.

Lisää arkeen liikettä sinulle sopivalla tavalla. Pian huomaat, että tavallinen arki on täynnä liikkumisen mahdollisuuksia.

8 tapaa lisätä liikettä arkeen

  1. Tauota istumista ja nouse jaloittelemaan ainakin kerran tunnissa.
  2. Ota tavaksi nousta kävelemään, kun puhut puhelimessa.
  3. Kulje työ- ja kauppamatkat kävellen tai pyöräillen, jos mahdollista.
  4. Valitse useammin portaat hissin sijaan.
  5. Touhua lasten tai lemmikin kanssa.
  6. Tee kevyitä liikkeitä tai venytyksiä samalla, kun katsot televisiota.
  7. Laita musiikki soimaan ja ota ilo irti imuroinnista.
  8. Sovi säännölliset liikuntatreffit kaverin kanssa.

Lähteet:

Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti (viitattu 31.3.2023) 

Miten lähteä liikkeelle? UKK-instituutti (viitattu 31.3.2023)