Liikunta edistää monin tavoin sekä kehon että mielen hyvinvointia. Yhdessä terveyttä edistävien ruokatottumusten ja riittävän unen kanssa se auttaa ehkäisemään myös sydän- ja verisuonisairauksia. Tärkeintä on liikkumisen säännöllisyys, sillä liikunnan hyvää tekeviä vaikutuksia ei voi varastoida.
Aina ei ole aikaa tai mahdollisuutta tehdä liikunnasta säännöllistä harrastusta. Siksi kannattaa muistaa myös arkinen hyötyliikunta. Arkiliikunnalla tarkoitetaan päivittäistä liikkumista, joka ei ole varsinaista liikunnan harrastamista. Muun liikunnan tavoin myös arkinen hyötyliikunta kohottaa kuntoa, ylläpitää toimintakykyä ja auttaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
Arki tarjoaa paljon mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Esimerkiksi pihatyöt, puuhailu kasvimaalla, työmatkaliikkuminen, kodin siivous, touhut lasten tai lemmikin kanssa tai vaikkapa venyttely televisiota katsellessa ovat erinomaisia arkiliikkumisen muotoja.
Tee arkiliikunnasta luonteva osa päivittäisiä rutiineja.
Terveysliikuntasuosituksen mukainen liikkuminen vie viikon kokonaisajasta vain muutamia tunteja. Oleellista on, miten liikkumisen saisi nivottua luontevaksi osaksi myös tavallisia arkisia tottumuksia. Aikuinen suomalainen istuu tai makaa keskimäärin 8–9 tuntia valveillaoloajastaan. Kaikki istumista ja muuta paikallaanoloa tauottava tekeminen on arvokasta hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.
Arkinen hyötyliikunta ei vaadi erityisiä varusteita tai harrastuspaikkoja, vaan sitä voi toteuttaa pienissä pätkissä päivittäisten askareiden ohessa. Kaikenlainen liikunta on hyödyllistä, eikä keholle ole väliä sillä, liikutko trikoissa kuntosalilla vai imuroitko kotia arkivaatteissa.
Lisää arkeen liikettä sinulle sopivalla tavalla. Pian huomaat, että tavallinen arki on täynnä liikkumisen mahdollisuuksia.
Facebook