Sari alensi kohonneita arvoja levitteellä: “Kolesteroli on siitä salakavala, että oireita ei ole”

Sari sai kolmekymppisenä kuulla kolesteroliarvojensa olevan koholla terveellisistä elintavoista huolimatta. Apu löytyi kasvisteroleja sisältävästä levitteestä. Arvojen mittaaminen on hänestä kannattavaa kaiken ikäisille.

”Kohonnut kolesteroliarvo tuli minulle yllätyksenä. Olin silloin noin 30-vuotias, normaalipainoinen, söin terveellisesti ja liikuin. Olin kyllä kuullut, että suvussa oli esiintynyt kohonnutta kolesterolia, mutta en ajatellut sen koskeva minua”, Sari kertaa.

Sari ei ollut käsityksenä kanssa yksin; kolesterolin säännöllistä mittaamista pidetään ajankohtaisena usein vasta neljänkymmenen ikävuoden kieppeillä, vaikka erityisesti riskiryhmiin kuuluvien kannattaisi tarkastaa arvonsa jo aikaisemmin. Varsinkin 20–30 -vuotiaille tieto kohonneesta kolesterolista tulee usein yllättäen.

Finterveys 2017-tutkimuksessa todettiin, että lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suurentunut veren kokonaiskolesterolipitoisuus (vähintään 5 mmol/l) ja noin puolella oli kohonnut veren haitallinen LDL-kolesterolipitoisuus (vähintään 3 mmol/l). Lähes joka toisella suurentuneita arvoja ei oltu aiemmin todettu.*

Sari ei tiennyt kolesterolin merkityksestä tai riskeistä kovinkaan paljoa ennen omia tuloksiaan; se oli vain sana muiden joukossa. ”Tulosten jälkeen tutustuin asiaan kyllä sitten perusteellisesti.”

 

Hyvä ja paha kolesteroli

Kolesteroli on keholle välttämätön solujen kalvojen rakennusaine. Jotta se voi kulkea verenkierrossa, on rasvaliukoinen kolesteroli saatava vesiliukoiseen muotoon. Tässä tehtävässä toimivat lipoproteiinit HDL ja LDL. LDL-kolesteroli, eli niin sanottu ”paha” kolesteroli, kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksille, ja HDL- eli niin sanottu ”hyvä” kolesteroli pois kudoksista.

Suurentunut kolesteroli ei itse aiheuta minkäänlaisia oireita, vaikka se on yksi valtimotautien todennäköisyyttä lisäävä riskitekijä. Tämän vuoksi Sarikaan ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa ennen tuloksia.

”Kolesteroli on siitä salakavala, että mitään oireita ei välttämättä ole. Harva varmaan miettii koko asiaa, ennen kuin se tulee eteen. Sillä tavoin se on näkymätön vihollinen.”

 

Turvallista apua kasvisteroleista

Kolesterolin määrään veressä voidaan vaikuttaa ravinnolla, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä. Erityisen runsaasti kolesterolia on rasvaa sisältävissä eläinperäisissä tuotteissa. Kasviperäisissä tuotteissa kolesterolia ei ole. Sari ei tupakoinut, ruokavalio oli jo valmiiksi hyvin terveellinen ja paino normaali, joten kolesterolin alentamiseen piti löytää muita keinoja.

”Itse asiassa lääkäri alkoi ensin ripittää minua huonoista elintavoista ja ruokavaliosta, vaikka ei ollut vielä edes haastatellut minua lainkaan. Jouduin hieman korjaamaan oletuksia”, hän naurahtaa.

Kasvisterolien on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa turvallisesti ja tehokkaasti. Kasvisterolit syrjäyttävät suolistossa kolesterolia, jolloin kolesterolin imeytyminen heikkenee. Tällöin veren kokonais- ja haitallinen LDL-kolesteroli vähenevät, mutta hyödyllinen HDL-kolesteroli ei muutu.

Jotta kasvisteroleilla on haluttu vaikutus, on tärkeää huolehtia riittävästä ja säännöllisestä käyttömäärästä, joka on 1,5–3 grammaa päivässä. Vaikutus näkyy 2–3 viikossa käytön aloittamisesta.

 

Keiju Alentaja on tehokas tapa alentaa kolesteroliarvoja

Sari päätti ottaa avuksi kolesteroliarvoja alentavan levitteen, Keiju Alentajan. Kun lautasen ja leivän päälliset olivat muutoin jo kunnossa, muutos oli melko pieni. Siksi hän yllättyikin, kun seuraavissa mittauksissa kolesteroliarvo oli laskenut suositusten mukaisiin raameihin.

Täydelliseen herkuttelulakkoon Sari ei ole ryhtynyt, mutta hän on panostanut viime vuosina entistä enemmän terveellisen ruuan valmistukseen. Leiväksi hän valitsee mieluiten kotimaisen ruisleivän. Suomessa valmistettujen tuotteiden valitseminen onkin Sarille kaupan hyllyllä yksi tärkeä kriteeri. Siksi Keiju Alentaja oli hänelle luonnollinen valinta.

Sari on tyytyväinen, että kohonnut kolesteroli tuli lääkärin kanssa puheeksi ajoissa. Sen ansioista hän voi ottaa sen huomioon päivittäisissä valinnoissa, vaikka ei koekaan joutuneensa luopuneen mistään.

”Kohonnut kolesteroli on yksi sellaisista asioista, joista harvoin huolestutaan tai joita ennaltaehkäistään ilman arvojen mittaamista. Siinä mielessä kyllä suosittelen asian selvittämistä kaikille. Omia arvojani seuraan nykyään säännöllisesti ­– itse asiassa juuri nyt voisi olla taas hyvä aika mittaamiselle!”

* Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017-tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2018. Saatavilla internetissä: www.julkari.fi