Kolesteroli

Kolesteroli – mitä se onkaan?

Kolesterolia on luontaisesti jokaisessa solussamme. Kolesteroli on välttämätön solukalvojen rakennusaine, jota tarvitaan myös hormonien, sappihappojen ja D-vitamiinin muodostamiseen. Elimistö tuottaa kolesterolia itse, joten välttämättä emme tarvitse sitä ravinnon mukana lainkaan. Liiallinen veren kolesterolipitoisuus on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Kolesteroli ravinnossa

Kolesterolia on eläinperäisissä elintarvikkeissa. Erityisen runsaasti kolesterolia on kananmunankeltuaisessa, tietyissä sisäelimissä kuten maksassa, joissakin merenelävissä (esim. katkaravut), mädissä, makkaroissa ja lihassa. Suomalaisilla ravinnon suurimmat kolesterolin lähteet ovat liharuoat, kananmunat ja maitorasvaa sisältävät tuotteet sekä leivonnaiset. Maitovalmisteissa kolesterolin määrä on suhteessa rasvan määrään. Rasvaiset juustot ja kermat ovat siis myös runsaskolesterolisia. Kasvikunnan tuotteissa ei ole kolesterolia.

Elintarvikkeiden kolesterolipitoisuuksia: 1

Elintarvikekolesterolia mg/100g
Kananmuna 360
Maksa 320
Katkaravut 158
Mäti (keskiarvo) 409
Kinkkuleikkele 3% 67
Täysmaito 3,5% 11
Rasvaton maito 1
Kermajuusto 30% 79
Juusto, kevyt 15-18% 33
Voi 178
Kolesterolin imeytyminen

Elimistön maksassa muodostama kolesteroli siirtyy sappirakkoon ja sitä kautta suolistoon. Myös ravinnon mukana saatu kolesteroli kulkeutuu ruoansulatuskanavassa ohutsuoleen, jossa osa siitä imeytyy verenkiertoon. Imeytymisen tehokkuuteen vaikuttavat mm. perimä ja ruoan rasvan laatu ja määrä. Runsasrasvainen, erityisesti kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio lisää kolesterolin imeytymistä.

Mitä liiallinen kolesteroli elimistössä aiheuttaa?

Veressä rasvaliukoinen kolesteroli on saatava kuljetusta varten vesiliukoiseen muotoon. Tässä tehtävässä toimivat rasvan ja proteiinien muodostamat lipoproteiinit; HDL ja LDL. LDL-kolesteroli, eli niin sanottu ”paha” kolesteroli kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksille ja HDL- eli niin sanottu ”hyvä” kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksista pois. Mikäli LDL-kolesterolia on liikaa suhteessa HDL-kolesteroliin, alkaa kolesterolia kertyä valtimon seinämiin muodostaen plakkia. Plakit muodostuvat tyypillisesti sepelvaltimoihin sekä kaula- ja aivovaltimoihin. Pitkään jatkuessaan plakinmuodostus saattaa tukkia koko verisuonen ja pahimmillaan johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.

Triglyseridit

Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joita elimistön solut käyttävät. Triglyseridi muodostuu glyserolista ja siihen liittyneistä kolmesta rasvahaposta.

Elimistö saa triglyseridejä ravinnon mukana ja valmistamalla niitä itse etenkin maksassa. Ruoassa oleva rasva on pääasiassa triglyseridimuodossa olevaa rasvaa, joka pilkkoutuu ohutsuolessa ja imeytyy sieltä verenkiertoon. Suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Veren triglyseridejä lisäävät seuraavat tekijät:

  • Vyötärölihavuus
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Huonossa tasapainossa oleva diabetes

Veren triglyseridien arvoon voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksilla vielä tehokkaammin kuin kolesteroliarvoon. Siksi hyvä ravitsemus on kohonneiden veren triglyseridien hoidossa ensiarvoisen tärkeää.

Veren kolesterolitasojen tavoitearvot
  • Kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l
  • LDL kolesteroli < 3 mmol/l
  • HDL-kolesteroli > 1 mmol/l
  • Triglyseridit < 2 mmol/l

Suuren riskin omaaville henkilöille, kuten valtimotautia sairastaville tai diabeetikoille kokonaiskolesterolin tavoitepitoisuus on < 4.5 mmol/l ja LDL -kolesterolin < 2.5 mmol/l.

Suomalaisten kolesterolitasot

Työikäisten miesten sydänkuolleisuus on nykyisellään laskenut vain viidennekseen siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Syinä pidetään parantunutta ravitsemusta (vähemmän ja paremman laatuista rasvaa, enemmän kasviksia ja hedelmiä) ja vähentynyttä tupakointia. Viimeisin Finriski 2012– tutkimus osoittaa kuitenkin huolestuttavaa suuntaa. Yli 40 vuotta jatkunut jatkunut veren kokonais- ja LDL -kolesterolitasojen lasku on nyt kääntynyt nousuun. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 miesten seerumin kolesterolipitoisuus on noussut miehillä 5,25 mmol:sta/l 5,34 mmol:iin/l (1,7%) ja naisilla 5,15 mmol:sta/l 5,31 mmol:iin/l (3,1%). Vaikka luvut voivat vaikuttaa pieniltä, saattavat vaikutukset olla suuria. Tutkimukset osoittavat, että noin 1% muutos väestön kolesterolitasossa johtaa 2-3% muutokseen sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Tämä tarkoittaisi miehillä 200-300 uutta sydänkohtausta tai –kuolemaa vuosittain, naisilla vastaavasti 100-170. 2 Syinä kolesterolitasojen nousuun pidetään lisääntynyttä kovan rasvan, erityisesti voin ja voipitoisten levitteiden käyttöä.

Mistä tiedän ovatko minun kolesterolitasoni koholla?

Ainoa tapa selvittää oma kolesterolitasonsa on verikoe. Korkea kolesteroli ei aiheuta kipua tai muita tuntemuksia kehossa.

Miten voin parantaa omia kolesteroliarvojani?

Terveillä, sydänystävällisillä elintavoilla voi tehdä paljon oman terveytensä ja kolesteroliarvojensa parantamiseksi. Tärkein veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä on syödyn rasvan laatu. Myös ravinnosta saatava kolesteroli vaikuttaa seerumin kolesterolipitoisuuteen. Joillakin ihmisillä imeytyminen on erityisen tehokasta ja se vaikuttaa selvästi suurentavasti seerumin kolesterolipitoisuuteen. Tällöin runsaasti kolesterolia sisältävien elintarvikkeiden nauttimista on syytä välttää ja ottaa kasvisteroleja sisältävä Keiju Alentaja osaksi jokapäiväistä ruokavaliota. Lisää kolesterolia alentavasta ruokavaliosta kohdassa sydänystävällinen ruokavalio.

Lähde:

1 fineli.fi – Elintarvikkeiden koostumustietopankki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2 Finriski 2012 -tutkimus